Kausi lähti käyntiin karhujahdilla, juuan karhu kaatuikin viidentenä päivänä kajooseen ja taisipa joka päivä ollakkin jonkinlaista tilannetta pitkin pitäjää. Karhujahdin jälkeen pääsikin reenailemaan koiria. Karhuja oli todella runsaasti alueella, niimpä kaikille 5 koiralle saatiin tilanteita ja eritasoisia karhutyöskentelyjä syksyn aikana. Sattuipa yhtenä päivänä kaurapellon laitaa kiertäessäni karhu eteenkin, pääsin yllättämään karhun 10-15 metrin päästä, ja yllätti se vähän minutkin.
Jpu Vesikorven Akulla oli kaksi karhuhaukkua, toinen löytyi vapaasta hirvi hausta, haukkua ja seuraamista hämärässä noin tunti, kunnes lammen yli uituaan hävittäytyi. Jpn vanhan ratsutien taikalla oli yksi haukun tynkä joka karkasi siirtyvästä karkoksi melkein heti ja siitä muutaman kilometrin päästä vaihtui hirvityöskentelyksi. Jenkeillä kummallakin yksi työskentely joista Ykän pimeässä meuhkaaminen ihan lupauksia herättävä. Mielenkiintoisin oli kuitenkin seurattavana vajaa vuosikas Jpn Ravinnevan Lana joka ei löytänyt syksyn aikana metsästä yhtään hirveä mutta useita karhulöytöjä, alkusyksystä ääntäkin tuli kerran paremmin, myöhemmin syksyllä tyytyi tervetulohaukahduksiin.
Riistakamerassa vieraili elukoita kotkista karhuihin ja tietenkin ahmoja.
supit rupesivat käymään yllättävän runsaslukuisina loppusyksyllä haaskalla, tarkoituksena oli reenata vajaa 3 vuotiasta Monnia. Alkuun oli pientä arkailua mutta jo muutaman supin jälkeen jäljitykset, seisontahaukut luolalle ja kiinni meneminen alkoi jo luistaa, Monnin syksylle kertyi vajaa kymmenkunta supia. Myös yksi parempi karhulöytö sattui josta kiivas ajonpätkä ja reilun vartin varsin äänekäs seisontahaukku, tämän jälkeen muutama kilometri ajoa, jonka jälkeen hävisi, tai sitten nalle käski monnin kotiin.
Sittempä lähdettiinkin suomussalmelle pienpetojen joukkue SM kilpailuihin, Ykälle sieltä 2 kettua ajoon ja 2 kettua ajosta luolaan joista toinen saatiin kaivettua pihalle ilman luolakoiraa, sijoitus 24 joukkueen karkeloissa kymmenes.
Kisojen jälkeen olikin aika aloitella ilvesjahtia, Juukaan oli myönnetty 6 lupaa, 5 lupaa ammuttiin 6 päivään ja viimeinen lupa säästeltiin helmikuulle. Seuraavaksi Jahtia
1.12. Lähdettiin aamuvarhain Elenan kanssa kiertelemään salonkylälle, ilves olikin juoksennellut reippaasti ja se kierrettiin pimeällä jo mottiin, aamun valjettua uusittiin motti ja ilves olikin siirtynyt juuri valosan rajoissa toiseen isompaan mottiin. Aamupäivälle kokoontuminen ja noin 10 ukon voimin lähdettiin kokeilemaan, Ykä ja Monni kimpassa jäljille, menin itse vähän sivumpaan ja Elena jäi irtilaskupaikalle menojäljille. Reilu puolikilometriä koirat etenivät, ennen kun kiivas ajo lähti, pieni lenkinpuolikas vaarassa ja suoraan Kopiksi Elenalle, pummi tielle ja ajo jatkui tien yli seuraavaan vaaraan, Menin ampumapaikalle älleröimään ja tutkimaan olisiko ilvekseen raapaissut, samalla ajo kääntyi takaisin meille päin ja kuulin ajosta että koirat näkivät ilveksen, ilves meni näköetäisyydeltä tien yli ja tuli tien kuvetta suoraan takaisin ampumapaikalle josta sain sen eräksi, vajaa 15kg uros. Koirat olivat aika imussa kaadolla.
2.12 lähdettiin taas salonkylälle kahtelemaan aamupimeässä, vastaan ajelivat Kilpisen Anssi ja Kolehmaisen Seppo, joilla oli jälki kantelejärven kupeessa, pojat kävelivät yhen mehtäpätkän poikki ja todettiin ilveksen jääneen mottiin, päätettiin kokeilla, ukkoja ei tullut passiin kun muutama mutta se ei menoa juuri haitannut. Laitettiin Sepon Plotti jälelle ja ilves karkasikin äkkiä motista, haarukoitiin taas teitä ja huomattiin ilveksen edenneen tutuille saloille, koira perään ja passiin. Hiltu Jorman passissa posahtikin Ahvenmäentien varressa, mutta puhas pummi oli tuloksena, ilveksen liikkeet alkoivat edetä sumukkaa päin, koira oli varsin paljon ampumapaikalla perässä ja piti tehdä ratkaisuita isommalla ennakolla, muistin viimetalven ampumani 23 kilosen kollin reitit ja kurvattiin sumukanvaaran taakse passiin, jätin elenan taas autolle ja lähin ite sivummalle, en kerennyt monta minuuttia passissa hölmöttää kun autolta päin kuului kaksi laukausta, juoksin paikalle niin siellä jo ilvestä roikoteltiin, 15kg narttu oli hengetön.
Siinäpä illalla saatiin viedä kaksi ilvestä Nevalaisen Maurin nyljettäväksi. Ja siitä täyttäjälle ja alla valmiit.
3.12 Oli lauantai päivä, eli jahteja tiedossa niin ei itse lähdetty kiertelemään, puhelin pirisikin paalasmaalle jahtiin. Ilves oli motissa ja ykä ja monni jäljille, kilometri jäljitystä ja jänishän sieltä ilveksen jäljen kupeelta lähti, ja koirat tietenkin perässä, no koirien pyydystystä seuraava tunti, ilves oli tällävälin karannut motista, Säikähtänyt jälkiä selvitteleviä passimiehiä. Koiria ei saatuu kiinni, mutta onneksi ykä luokkoutui jäniksen jäljiltä takaisin ilves hommiin ja alkoi äänetön jäljitysvaihe, jota mentiin muutama kilometri ilveksen uudelle makuulle, sieltä lähti ajo, joka kierteli passia vaihtaneen Nevalaisen Jarnon eteen ja kolmas killi menetti henkensä.
5.12 Lähdettiin taas nunnanlahteen jälkiä kahtelemaan, koko aamuyön oli tullut lunta pyryttäen, toiveet oli lähes nollissa, takaisinpäin ajellessa löytyikin lumetonjälki juntulankylältä, ei voi olla kaukana, lunta nimittäin tuli vaakatasossa, lähdettiin kotiin valmistautumaan jahtiin ja soitin Haukan Jounin kävelemään yhden mehtäpätkän, niinkuin oletettiin ilves oli jäänyt pieneen vaaraan. Ajateltiin kokeilla Jounin nuorta plottia koska motti oli niin helppo, lunta oli kuitenkin satanut niin reippaasti että koiralla ja miehellä oli vaikeuksia jäljityksessä, ilves kuitenkin häiriintyi ja tuli minun vieruspassissa olevan elenan passiin, passissa oli kuitenkin hupunlaitto operaatio käynnissä ja pyssy juuri selässä, ilves illisteli aikansa ja livahti tien yli karaten motista. Tehtiin uusi sotasuunnitelma, uudet passit ja nyt Ykä ja Monni jäljelle, ajo lähtikin varsin pian, ilves päästi koirat näköetäisyydelle ja juoksenteli edes takaisin jälkiään koirat imussa, kunnes rauhottui seisontahaukkuun, oltiin jo menossa haukulle, kun ilves tarjoili taas tassuaan ykälle ja ilves karkkosi ja tuli Laineen Erkin passiin ja nurin, 19kg uros. Oli laskujeni mukaan kymmenes ilves koirille. Siitä sitten kiireellä nurmekseen paikkailemaan koiraa, silmäluomi oli auki, näön lähtö millien päässä ja purujäljet kaulassa, myös jaloissa vekkejä, toinen talvi jo kun saa olla paikkailemassa, koira kuitenkin parani taas hyvin.
6.12 Paalasmaassa ilves oli karannut motista josta siirryttiin suoraan petrovaaraan, Leppäsen Henrin Plotti pöläytti reilun 20kg ilveksen suoraan puuhun josta Nousiaisen Jarno poksautti sen hengiltä. Itse palelin passissa.
Helmikuun vika. Petrovaarassa oli pentue motissa , josta Laineen Erkin pete otti pentuilveksen ajoon ja kyyditti sen Kallisen Jukan ammuttavaksi.
Kevättalvella keskityttiin kiusaamaan halin kettukantaa, monnille hyvää reeniä ja elukka kunnostuikin mallikkaasti ketun ylösotoissa ja ajoissa, minä ammuin yhden ja elena toisen juuri ennen kauden loppua
Ketun ajatuksen lomassa Elenan petokoira Nakki löysi myös kolme supikoiraa kuusenalta haukkuunsa
Kevättalvella vahvistettiin myös petokoirakalustoa hommaamalla kimppaan Räsäsen Tomin ja Tolppasen Rikun kanssa Monnin sisko eteläsuomesta. Ensi syksynä alkaa tämän koiran työt
Kevään korvalla valmistui vuosi sitten ykän ajoon ammuttu 23,2kg ilves, tekijänä Jaakko Tauriainen Oulun yliopistolta.
Näihin kuviin näihin tunnelmiin, jatketaan ensi syksynä!